16.1.2016

Mahtava Malaga

Nyt ollaan jo Malagassa. Saavuttiin autoillen jostakin puolelta kaupungin sykkeeseen ja pikkasen piti pyöritellä, että löysimme oikeaan osoitteeseen. Autoilu Malagassa eroaa piirun verran meikeläisten seutukaavasta. Kadut ( kujat ) ovat kapeita, hitokseen yksisuuntaisia ja sellaisiakin pätkiä, että suomipoika saattaa miettiä ettei tuonne voi/saa ajaa. Joka paikkaan saa ajaa. Eikä sen parkin kanssa ole niin tarkkaa. Jos auto johonkin mahtuu, niin sen voi siihen jättää. Hmmm.. onkohan Malagassa parkkipirkkoja?

Asuttu vai hylätty

Antiikkia antiikkia

Kulmat suoriksi

Sininen lammas


Vietimme Malagassa neljä yötä ja olimme jo Suomesta lähtiessä varanneet kivan huoneistohotellin. Se oli aivan uusi, sellainen studio mallinen. Siis koti aivan. Sijainti Calle Parraksella oli mainio, siitä kivasti kipitteli keskustan humuun. Ympäröivät rakennukset oli aika huonossa hapessa ja jotenkin tuli sellainen tunne, että kaupunginosa oli syntymässä rähjästä uudelleen. Sanottaisiko hienosti, et varmaan kohta trendikästä seutua asustaa.

Jouluko

Ruokaisa taivas

El melancoli

Ihastuin kaupunkina Malagaan suuresti. Juuri sopivan kokoinen, kaunis historiallinen ja sykkivä citi. Toinen toistaan ihanampia ravintoloita, ja varsinkin rantabulevarin tarjonta oli kokemisen arvoinen. Juuri sellainen, missä on mukava tallustella kiireettömänä, katsella ihmisiä ja istahtaa joko syömään tai juomaan. Tarjontaa on yllin kyllin. Tietty rähjäisyys arkkitehtuurissa, yhdistettynä historiaan ja uudisrakentamiseen tekee kaupungista mielenkiintoisen. Unhoittamatta meren läheisyyttä ja tätä upeaa rantabulevardia. Kaupunki jossa on kaikkea.

Saanko luvan


Hyvin ilmastoitu

Onks se niin välii

Mitäs tehtiin Malagassa? Pyörittiin ristiin rastiin kaupungin vilinässä, se on mielestäni parasta antia. Käytiin Hamamissa, se on aina sielua ravitseva kokemus, mutta tämän paikan hieronta oli pettymys. Hentoinen neiti hiveli niin, että teki mieli kiljaista, hiero nyt kunnolla kiitos. Mut paikka kaunis ja kokemuksen ihan jees. Puolen tunnin mitätön hieronta ja kylpylä käynti on suht kallis. Mut niin nämä hamamit taitaa olla joka paikassa.

Härkä poikineen

lukittuna ikuisuuteen

Käytiin Picasson himas ja museossa. Totta kai ne täytyy käydä vaikkakaan en ymmärrä hänen taidetöherryksiä. Olkoonkin kuinka kuulu ja arvostettu, mutta minusta ne on lähinnä pikkulapsen töherryksiä. Anteeks, näin ei varmasti saisi sanoa... Paikalliset graffitit ja seinämaalaukset olivat hienompia. Toinen sori...

Niin

Birds angry

Vietimme uuden vuoden kaupungissa ja se oli elämys hyvässä ja huonossa. Huonojen nettiyhteyksien vuoksi pöytävaraus jäi aatolle tekemättä, emmekä saaneet sitä edes vaikka kävimme paikan päällä kyselemässä. Kaikki buukattu. Otettiin riski ja jätettiin se iltaan. Sillä seurauksella, että päästiin sinne missä oli vapaata. En koskaan, en ikinä ole moiseen törmännyt. Ruoka kesti monta tuntia ja se oli niin huonoa, että se jäi minulta syömättä. Mautonta, kuivaa ja onnetonta. Tarjoilu kyllä pelasi ja meille tarjottiin ilmasta juomaa siihen malliin, että aloimme jo epäillä, että he tarkoituksella juottavat meidät känniin. Ei heittäydytä hankalaksi. Tämä kaikki meni jo niin överiksi, että laitettiin huumorin piikkiin.

Varjoja paratiisissa

Terve terve

Koko fiasko kesti niin kauan, että kävimme välillä vastaanottamassa vuotta. Se olikin upea, upea kokemus. Hillitön määrä ihmisiä, mutta rakkauden täyttämällä fiiliksellä. Kaikilla oli hauskaa, eikä kukaan ördäillyt ja meillä oli oikeinkin mukavaa. Se pelasti tämän onnettoman illalliskokemuksen. Mentiin takas nauttimaan jälkkärit, oltiin tilattu sitruunatortut ja kas, saatiin ihan jotain muuta, eikä sitä muutakaan voinut syödä.

Viimeinen illallinen nautittiin hyväksi havaitussa ravintolassa. Oltiin se jo bongattu aiemmin ja saimme paikkaan pöytävarauksen. Se kruunasi lomamme ja illallinen oli täydellinen. Alkuruokana maukkaat ja yksinkertaiset tapakset ja pääruokana pettämätön chateaubriand. O`la laa, täydellistä. Olimme kiitollisia ja tästä jäi hyvä maku ja ihana muisto. Pääsääntöisesti ruoka ja ravintolakokemukset jää positiivisuuden puolelle.

Taidetta kadulla

Picasso ja casso

Mun sydän taisi jäädä Espanjaan. Talvinen ilmasto siellä on juuri minulle se parhain. Plusmiinus kaksikymmentä, ei ole liian kuuma, eikä toisaalta kylmä. Merivesi on raikastavan viileätä. Ruoka erinomaista ja edullista. Ihmiset ystävällisiä ja mitä vielä? Voisin todella asua talvet Espanjassa. Sitä kohti. Ihmisellä pitää olla unelmia. Kiitos Espanja, tapaamme varmasti vielä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun jätit jälkesi!