Uusi hima rakas kullan kallis

Pieni tovi on vierähtänyt, kun olen tänne postaillut. Tässä välissä on remonttia ollut enemmän ja vähemmän. Ensin tuli vanhaan asuntoon ylläri putkiremontti heti alkuvuodesta ja sit saatiin asunnot myytyä ja ostettiin uusi yhteinen koti. Sen valmistuttua, vaihdoinkin duunipaikkaa ja uusi kampaamo piti tietenkin remontoida. 2017 on ollut remonttivuosi.

Master bedroom

Sängynpääty tehtiin tapetilla vaakaan

Mun piti tehdä tänne kaiken kattava, näppärä remppapostaus, mut se sit jäi. Tämän kodin remontti oli niitä suoraan helvetistä ja mulla meni maku koko hommaan. Kaupat tehtiin huhtikuun puolessa välissä ja muuttamaan päästiin heinäkuun viimeinen viikko. Molempien kodit luovutettiin uusille omistajille keväällä ja asuttiin sit alkukesä mökillä. Mikä sinällään ei ollut huono ratkaisu. Mut koti on aina koti ja mulla kiristyi pinna pahemman kerran. Jossain vaiheessa inhosin koko asuntoa ja olin sitä mieltä, että en halua edes muuttaa tänne, vaan se myydään heti pois.

Seinällä erikoismaalaustekniikka

Taustalla kirpparilöytö kiikkutuoli jonka maalasin

Kulmasta

Taidetta koteihin ( ite tein)

Ruokailutila tehtiin vanhan vaatehuoneen paikalle. Taustalla fototapetti, jonka kuvasin vanhan kaupungin lahdelta.

Valaisin kirpparilöytö jonka duunasin

Aiottu pieni pintaremontti kylpyhuoneeseen paisui räjäytetään kaikki ja uus tilalle. Ilmeni nimittäin, kun keittiön seinää purettiin, että kylppärin ja keittiön välinen seinä on kosteudesta laho ja se jouduttiin purkamaan. Sitten löytyi hometta ja sit hävis remppareiska. Tämä remontti oli haastavin koskaan ja mun pinna ei tunnetusti ole näissä asioissa kauheen pitkä, eikä venyvä.

Keittiö on kodin sydän

Lähistä

Välitilana sisustuslevy, kivasti ruosteinen

Mun rakas taulu löysi paikkansa keittiön seinältä

Mut enihau, nyt koko kaameus on kaunis muisto vain ja koti on meille rakas ja meidän näköinen. Olemme oikein tyytyväisiä sen toimivuuteen ja tämä on rauhallisin kerrostalo ikinä! Koskaan et voi tietää mitä naapurista paljastuu, mut täällä ei kuulu mistään mitään. Onnellista!

Rouvan makkari, työhuone

Kirpparilöydyt mitkä vihdoin sain kehyksiin

Aamulla kohtaan budhan

Näkymä eteisestä ruokailutilaan

Pikku vessa odottaa vielä pintoja, mutta nekin duunaan parin viikon päästä. Vedän kaakeleiden päälle saneerauslaastin ja saan mielenkiintoista ja uniikkia pintaa. Sen verta on tullut tehtyä, että ihan kohta en muuta mihinkään. Ellei nyt sit joku kiva landepaikka satu tielleni eksymään. Sitä odotellessa, tässä teille muutamia kuvia. En jaksa etsiä kuvia ennen remonttia, eikä niissä ole mitään nähtävää. Kaikki siis meni uusiksi, katto jäi vanhalle pinnalle. Kaikki muu tehtiin ja laitettiin.

Eteiseen tullaan

Partsi sai jo kaamosvalot

Kyllä siitä kylppäri tuli...

...vaikka en uskonut.

Vaihtoehto valkoiselle

Kesälomat on lomailtu mallikkaasti ja nyt käydään taas innolla töiden kimppuun. Aloitin heti mielenkiintoisesti ja suunnittelin asiakkaalle keittiön. Mielenkiintoisen siitä tekee se, että toiveena oli hyvin basic, valkoinen kyökki. Eli mulle vähän tylsä, koska niin mielelläni suunnittelen väriä ja jotakin ekstraa. Mutta asiakas on aina kunkku ja siitä lähdetään, eikä mikään työ ole toistaan parempi. Haasteellinen vain.

Suunnitelmaa

Tapettia, laattaa  ja lattiaa

Otin riskin ja suunnittelin poiketen pikkasen toiveista. Kuitenkin niin, että kaikki on helposti muutettavissa siihen perusvalkoiseen. Rohkeasti tarjosin keittiön, jossa alaosa onkin matta harmaa ja yläosa matta valkoinen. Onnistuneesti minua auttoi Ideal-keittiöiden Liina Inki. Siinä hyvä keittiöfirma, jossa olen saanut erittäin hyvää palvelua ja hintalaatusuhteetkin on kohdallaan.

Väripaletti

Laatta

Sitä saattaa jämähtää siihen tavallisuuden tunteeseen, suunnitellaan taas se niin suomalaisten rakastama valkoinen, tavallinen keittiö, joka löytyy lähes joka torpasta. Eikä siinäkään mitään pahaa ole, mutta näin suunnittelijan kannalta siis hieman ennalta arvattava ja niin no, tylsäkin.

Kaunokainen

Ruokapöytä

Läksin purkamaan ajatusta sitä kautta, et mitä kivaa mä voin saada, a) olematta tylsä, b) pelästyttämättä asiakasta ja C) olematta liian erikoinen. Valitsin rohkeesti väreiksi sen valkoisen, mustan ja harmaan, aina sopivan liiton. Työtaso ja sokkeli mustaksi, saadaan raamia ja jämäkkyyttä.  Kaapisto niin kuin edellä mainitsin ja välitilan laataksi fasettihiottu harmaa tiiliskiviasennuksella. Yhdelle seinälle seesteistä tapettia, jossa harmaan eri sävyjä. Ripaus väriä keltaisilla ruokapöydän tuoleilla ja tekstiileillä. Lattiaksi valittiin harmaan valkoista vinyyliä.

Tämäkö lattia

Vai tämä

Kannatti poiketa asiakkaan toiveista. Hän ei olisi osannut edes ajatella, että keittiön voisi toteuttaa noinkin ja väreinä tuo valkomustaharmaa toimi aina, eikä pelota meitä suomalaisia. Olenkin sitä mieltä, että aina kannatta yrittää ja rohkeasti tarjota eri vaihtoehtoja, eihän se maailma siihen kaadu, jos ideat tulee hyljätyksi ja takataskussa voi olla myös se toiveiden mukaan suunniteltu. Kukaan ei varmasti pety, mutta saadaan aikaiseksi persoonallisempaa lopputulosta. Ja ennen kaikkea suunnittelutyö tuntuu haasteelliselle, mielenkiintoiselle ja onnistuessaan lopputulos on erityisen palkitseva. Ja oman pikantin lisän tuo se kiva jännitys momentti, pistääkö asiakas mut tyystin ulos suunnitelmineni. Riskin otto kannattaa, suosittelen.

Tertin Kartano

Käytiin kotimatkalla Tertin Kartanossa siinä Mikkelin kuppeessa. Niin satoja kertoja tästä ohiajaneena, täytyy tunnustaa, että tämä oli minulle ensimmäinen kerta kartanolla. Mutta ei varmasti viimeinen. En oikein tiedä, miksi en ole paikkaa aikaisemmin löytänyt.

Kauniita yksityiskohtia

Tertti on todella hurmaava, hienosti laitettu ja pidetty matkailijan virkistäytymiskeidas. Kartanon rakennukset ja pihapiiri ovat todella kauniit ja huomaa selvästi, että yksityiskohtia on mietitty ja rakkaudella laitettu. Kiinnitän juuri tämmöisiin asioihin huomiota matkoillani.

Herkkupuodin valaisin

Pihan parkkipaikat olivat aika täynnä ja ensin ajattelin, että hirvittävät ihmismassat tekevät pikaisesta pysähdyksestämme tunnin jonotuksen. Mutta ei, lounaskahvilan puolella oli todella herkullinen seisovapöytä tarjolla ja ruoka tuli siinä samassa. Näppärä ja hyvä palvelu pelasi kassalla, ja sait kuitenkin syödä hyvää, lähellä tuotettua kotimaista ruokaa. Nyt on vaan pakko verrata yleisesti matkalla käytettyä tankkauspaikkaa aabeeceetä. Siellähän ne vasta jonot ovat ja ruoka on sitä maistumatonta mössöä. Miks enää mennä moiseen, jos tarjolla on paljon parempaa?

Raikas

Kartanolla viihtyi pidempäänkin ja olisin mieluusti syönyt myös heidän kartanon ravintolassa, mutta se jäi ajan puutteen vuoksi seuraavaan kertaan. Mutta tarjolla siis kahvilassa kunnon lounas ja ah, ne kaikki ihanat leivonnaiset ja piirakat. Hinnat kohtuulliset ja vielä kerran korostan, että tavalliseksi lounaaksi ruoka oli todella hyvää. Varsinkin jälkkärinä tarjottu yrttisokerikakku, oih.

Sisustustavaraa

Alueelta löytyy myös herkkupuoti, joka oli todella kivasti ja harkiten laitettu. Kartanon omia herkkuja, Italiasta tuotettua tryffeliherkkua ( lähti mukaan pastaa, öljyä ja suolaa ) suosittelen. Jonkun verran sisutustavaraa ja kauniita astioita. Astuttuani sisälle vanhaan hevostalliin, ensimmäinen reaktioni oli Wauh! täältä on pakko ostaa jotakin. Niin oli houkuttelevasti ja kauniisti kaikki esille laitettu.

Vanhassa hevostallissa

Pihapiiristä löytyy myös muotishop. Sitä hieman ihmettelin, minusta se sovi tunnelmaan, mutta ymmärrän toki, että rouville tällainen voi olla kiva tutustumisen kohde kesälomareissulla. Samassa yhteydessä on myös retroshop, joka taas oli oikein kiva kohde ja sieltä mukaan lähti 6 kpl:tta lasisia alkupalalautasia, hintaan kuusi euroa. Ei paha. Valikoima ei ole suuren suuri ja olenkin sitä mieltä, että tätä osastoa voisi laajentaa ja näin tarjota turistille mahtavia "löytö" mahdollisuuksia.

Muotishop

Retroshop

Tertin Kartanosta tuli joka kesäinen käyntikohde. Kartanossa voi kuulemma myös yöpyä ja majoitus on tasokasta laatua. Miks ei, joku kerta voisi olla ihan yökylässäkin. Suosittelen kohtaamaan!

Keittiö ikävää

Neljä vuotta vanha keittiöni on kestänyt hyvin aikaa. Ai, miksikö tämmöisiä pohdiskelen? Ollaan parisuhteessa edetty sille tasolle, että saman katon alle muuttaminen on väistämätöntä. Sehän on tavallaan onnellinen asia, mutta minä olen sitä sorttimenttiä, joka kiintyy asuntoihinsa ja niistä luopuminen on vaikeaa. Tässä tapauksessa keittiöstä luopuminen saattaa tuottaa ikävän tunteita. Okei, ei ne kestä kuin hetken. Uusi ja ihmeellinen saa unohtamaan vanhan.

Vanha keittiö

Olen ollut suunnittelemaani keittiöön tyytyväinen. Erityisesti välitilan kirkas keltainen saa minut motivoituneeksi jokainen aamu. Sellainen herättävä piriste. Muistan kuinka mietin, että kuinkahan käy maalatun välitilan kanssa? Onko se vuoden jälkeen kirjavanaan pastakastiketta tai joulukinkun rasvaista lientä? Ei ole ollut ja pinta on yhä edelleen katseen kestävän puhdas. Helppo hoitoinenkin se on, pyyhkäisy rätillä riittää. Mietin myös, että mahdanko kyllästyä keltaiseen, mutta sitäkään en ole huomannut. Sujuvasti on yhteiselomme sujunut.

Kaikki läks lattia jäi

Ajattomuus tulee varmaan yksinkertaisuudesta. Valkoiset, tyyliltään linjakkaat pinnat kestävät hyvin aikaa. Erityisen ihastunut olen intergroituihin kodinkoneisiin ja säilytystilaan niin, että kaikki pienet keittiökoneet ovat kaapeissa ja laatikoissa. En tykkää, että pöydät ovat täynnä tavaraa. Silloin siivous sujuu näppärästi ja keittiö on helppo pitää puhtaana.

Rempan jälkeen, vasemmalla aamiaispöytäni

Muutettuani neljä vuotta sitten, vanha keittiö räjäytettiin atomeiksi ja lähdettiin puhtaalta pöydältä. Sehän on oivallisen herkullinen tilanne. Tekisinkö jotakin toisin? En varmaankaan. Olen ollut erityisen ihastunut induktiolieteen ( en enää vaihda, ) mustaan altaaseen ( joka on myös ollut helppo hoitaa, ) graniittilattiaan ( se oli ainut mikä jätettiin ) ja pöytätasoon piilotettuun pistorasiamoduuliin.

Keittiö on ollut mun näköinen ja sehän on kodin sydän. Erityisesti voin myös suositella, keittiön välitilan maalausta niille, jotka sitä miettii. Eikä siihen edes tarvita mitään lasia suojaksi. Kunhan maali on vedenkestävä ja pestävä ja muistaa pyyhkäistä ne pastasoosit samantien, eikä jätä pintaan lillumaan.

Uusi, nyt jo vanha

Induktioliesi ja musta allas sopii hyvin yhteen

Etsimme uutta kotia kuumeisesti. Ajatuksissani siintää jo uusi kyökki. Millainen, pitääkö rempata vai löytyykö oman oloinen? Tuskin ja toisaalta, taas kerran, remonttia tiedossa. Ne on aina hyvin kaksjakoisia asioita. Hermoja raastavaa, mutta samalla on mahtavaa päästä taas uuden kimppuun. Minä, joka en kauheasti puupinnoille lämpene, olen alkanut haaveilemaan puupintaisesta keittiöstä. Mitä tulee välitilaan, jotakin raffia vai kenties kuvaa. Huh, jotenkin tuntuu, että vaihtoehtoja on enemmän kuin neljä vuotta sitten. Vai onko vain niin, että tieto ja taito on lisääntynyt ja osaa haluta jotakin jännään ja uutta. Ans kattoo ny.

Muurlan lasitehtaan myymälä

Viime viikolla olin opiskelemassa Muurlan opistolla ja illasta jäi sen varta aikaa, että piti tutustua kylän tarjontaan. Siinä aivan vieressä on Muurlan kuulu lasitehtaan myymälä. Hmmm, sitä jäin miettimään, että onko myös itse lasitehdas Muurlassa? Noh, asian tietysti voisi googlata, mutta jätän sen nyt tälleen lievästi auki, jos sallinette.

Erityisen kiitoksen myymälä ansaitsee siitä, että esillepano on selkeä ja kaunis. Minun astiakiintiö on täynnä, mutta täytyy myöntää, että oli viittä vaille etten sortunut ostoksiin. Niin oli houkuttelevasti tuotteet esillä.  Itseasiassa valikoimissa oli paljon sellaista joita olisin voinut itselle kuvitella. Minä olen heikkona astioihin ja niitä on jokunen kipale tullut elämän aikana hankittua.

Erityisen ihastuneena, riemusta kiljahtelin shamppanjalasien äärellä. Niiden jaloissa oli blingblingiä ja voin vain kuvitella, kuinka ne kilpaa kimaltaisivat illan emännän kanssa, tarjoillessa vieraille juhlaa. Hirveen kiva idea.

Ihan bisnesmielessä kiinnitin myös huomion printtikuvalla varustettuihin juomalaseihin. Lemon Decon kuosia voisi laajentaa myös astioihin. Lasit, tarjottimet jne. samoilla kuoseilla kuin tekstiilit. Saatavilla olisi niin kuin kokonainen tuoteperhe. Ei hullumpi idea.

Tarjolla ja esillä myös kodintekstiilejä ja ne muistoja menneisyydestä olevat peltimukit. Ne olikin näyttäviä kokonaisuuksia ja värimaailma on raikas ja tuotu tähän päivään. Muistelisin, että silloin joskus, niitä oli tarjolla vain punaisina, vai oliko myös sininen, en nyt jaksa muistaa. Mielessä jo kävi, että uusitaan kaikki mökin kupit ja ostan näitä tilalle. Talouspoliittinen este tuli mielihalun tielle ja kynsin hampain, piti ajatus kuitenkin hyljätä.

Kesälomareissulla tai ihan muuten vaan, kannattaa myymälässä piipahtaa. Ohessa myös hyvä kahvila, jossa tarjolla lounasta ja a`la cartea. Kiva pieni reissu sinne ja Muurlan maisemiin. Kaunista on kesäsuomessa ajella ja ihastella. Suosittelen.

Keittiö on kodin sydän

Suunnittelurintamalla on ollut sen verta haipakkaa, että on jäänyt postaukset väliin. Mutta niihin asioihin voi onneksi palata jälkikäteen ja ajan kanssa. Kolme kohdetta on tavalla tai toisella saatu päätökseen. Saa nähdä, saako niistä referenssiä tänne sivuille. Suunnittelijan duuni on siitä jännä, että kukaan ei pakota, eikä ole velvollinen toteuttamaan tehtyä suunnitelmaa juuri niin kuin sen on suunnitellut. Asiakas ottaa siitä parhaat palat ja säveltää loput itse. Ja onko se silloin sellainen, että seisoo työn takana. Joskus silloin aloitellessa tätä työtä, se tuntui jotenkin hassulle, mutta nyt siihen on tottunut ja ymmärtää sen olevan niin.

Suunnitelmaa

Tulisikohan tästä tapettia

Eilen luovutin keittiösuunnitelman asiakkaalle. Se olikin haastava, mutta antoisa duuni. Kerrankin sai tuoda väriä ja poiketa siitä tavallisuudesta. Innostuin niin, että tein kolme erilaista suunnitelmaa. Tai siis kolmella eri keittiömalliehdotuksella. Töitä se teetätti, mutta asiakas oli silminnähden tyytyväinen. Odotan niin lopputulosta. Varmasti saadaan persoonallinen ja asiakkaan näköinen keittiö aikaiseksi.

Marokon laatta

La Parra laattavaihtoehtoja

On aika kiva huomata, että pikkuhiljaa alkaa meille suomalaisillekin olla tarjolla keittiöissä muutakin vaihtoehtoa kuin sitä valkoista. Siitä on parisen vuotta, kun viimeksi olen keittiöitä suunnitellut ja tarjonta on monipuolistunut. Otin kolme eri tarjousta ja jokaisessa oli ne omat hyvät puolensa. Suunnittelijana ihastuin Idealkeittiöiden mallistoon ja hintalaatusuhde vaikuttaa hyvälle.

Puuta mitäs muuta

Lattiaan halusin Marrakechlaattaa, sitä aitoa käsintehtyä. Saatavuus täällä pääkaupunkiseudulla oli mulle yllätys, ei sitä noin vaan löytynytkään. Mallit tilasin Vaasasta ja itseasiassa sielläkin ne jouduttiin tilaamaan tehtaalta Göteborgista. Mutta törmäsin ihan sattumalta Rakennusapteekin La Parra laattaan, joka on vastaava ja hinta aboutrallaa sama kuin Marrakech. La Parrassa on myös mahdollisuus suunnitella värit itse! Hinta määräytyy sen mukaan montaako väriä laatassa käytetään. Aivan mahtava mahdollisuus.

La Parran värivaihtoehtoja

En ole mikään puun ystävä, mutta suunnittelen tietysti ihan sujuvasti mistä tahansa materiaalista. Mutta tässä tapauksessa kävi nyt niin, että vallan ihastuin puun mahdollisuuksiin ja voisinpa jopa kuvitella myös itselle puisen keittiön! Sen lämpö ja puun kuvioinnin elävyys sytytti minut. Vaihtoehtoja on huru mykke ja yhdistelemällä eri puukuosia, saadaan aikaiseksi varmasti mielenkiintoisia lopputuloksia.