Granada

Elämä alkaa palautua ikävästi arkirutiineihin ja lomamatka on vain kaukainen muisto. Noh, ei nyt sentään. Arjen pyörittämisessä on oma tuttu turvallisuutensa ja näin kuvien merkeissä voi aina palata matkan antiin. Seuraava kohde reissulla olikin Granada. Saimme ystävän auton vuokralle ja se olikin varsin näppärää. Sain kuulla, että paikallisten autovuokraamojen kanssa saa olla tarkkana ja heidän tarjoamat vakuutukset ovat lähes pakollisia tai muutoin saattaa auton vuokraus tulla kalliimmaksi mitä olikaan ajatellut.

Mieli leijona veljeni

Lehtikylpy

Tule tule

Hiukka minua hirvitti paikallinen liikenne ja varsinkin vuoristoiset tiet. Pelko ( jos se nyt sitä oli ) osoittautui aivan turhaksi. Tiet ovat hyvässä kunnossa ja niitä on selkeä ja helppo ajella. Joskin paikalliset kaahaa aikamoista vauhtia, eikä meidänkään kannattanut jalkoihin, siis renkaisiin, jäädä. Maisemat oli katselemisen arvoiset ja matka Fuengirolasta Granadaan sujui nopeaan ja vaivattomasti.

Kohtaamisia

Spläts

Sisar hento sininen

Olimme varanneet hotellin jo ajoissa ja tiesimme sen sijainnista sen, että se sijaitsee lähellä Alhambran linnoitusta. Se on sen verta kuulu nähtävyys, että pähkäilimme siitä olevan koko ajan ajo-opasteita. Ja näin kävi, seurattiin niitä kylttejä ja katso, oltiin hotellilla. Hotellimme sijaitsi ylhäällä kaupungin kukkulalla ja näköalat ja tunnelma oli kiva. Tosin, ensin marmatin, että täältä on hirveä kiipeäminen alas kaupunkiin ja voi voi. Höpsistä, matkaa alle pari kilometriä ja se oli mukava kävellä alaspäin. Ylös tultiinkin sitten taksilla, joka on siellä edullista. Nou problemos!

Nyt ottaa pattiin

Alla katulamppujen

Tico ja Tico

Neljän tähden hotellin erottaa ainakin siitä, että siellä on lämmitys. Granadassa se oli tarpeellinen, sillä varsinkin illasta oli varsin viileää. Hotellimme Alixares oli siisti ja hyvä hotelli. Ainut miinus tulee siitä, että uima-allas oli suljettu talvikaudeksi. Eihän paikalliset voi ymmärtää, että joku hullu voisi haluta uida? Neljän tähden hotelliksi, äänieristys oli aika onneton ja saimmekin nauttia kiljuvien kakaroiden älämölöstä. Mut hui hai, ei se nyt ollut maailmanloppu. Hei gamoon, ollaan lomalla...

Otetaaks yhet

Olen vanha

Minä vielä vanhempi

Granada itsessään on kaunis kaupunki. Historian havina on aistittavissa. Juuri sopivan kokoinen kaupunki, kävellen selviää joka paikkaan, joskaan ihan sinne ylös en lähtisi kipuamaan. Sitä varten on olemassa citytour, pikkubussi kiertoajelu. Sen otimme mekin allemme ja siitäkös se riemu repesi. Tähän samaiseen pikku bussiin ahtautui eläkeläisryhmä. Oltiin todella kuin sillit suolassa ja voi herra varjele sitä älämölöä mikä heistä lähti. Espanjalainen ei ole mikään äänetön ihminen muutoinkaan, mutta tässä oli desibelit sen verta kaakossa, että päätimme hypätä pois ja vaihtaa hieman rauhallisempaan vuoroon. Toisaalta, mummojen ja pappojen nauru ja rieha tarttui ja pakko oli itsekin virnuilla. Vaikka en edes ymmärtänyt mille ne ulvoo. Se ei ollut mitään pikku naurua, se oli ulvontaa ja mylvintää. Mut lomalla ollaan juu...

Art of street

Sokkotreffit

Käytössään kulunut

Granadan pikkukatuja ja kujia on just niin mukavaa päämäärättömästi vaeltaa. Täälläkin on ravintola poikineen ja valinnan vaikeus iski. Kaupunki on kuulu tapaksistaan ja niitä paikkoja onkin vieri vieressä. Emme taaskaan olleet selvittäneet ruokailuasiaa ennakkoon, joten tunkua riitti ja juuri ne paikat, mitkä näytti hyvälle, olivat buukattu. Illaksi suunniteltu gyrmee tapasillallinen päätyi siihen, että nälkäisinä ja väsyneinä kilometrien tallaamisesta, otimme kohteeksi sen mitä nyt sit saimme. Ei ollut ihan sitä mitä haettiin ja sen paikan tapakset oli pettymys. Itseasiassa, ne eivät olleet tapaksia lainkaan, vaan pinchoja. Eli suomeksi lämpimiä voileipiä. Aina ei voi onnistua ja asia korjattiinkin seuraavana päivänä, ja jo päivällä valitsimme lupaavan ravintolan ja saavuttiin sinne niin, että varmasti saatiin pöytä ja niitä tapaksia. Se oli sen arvoista. Valitettavasti paikan nimi ei tullut tallennettua, joten en voi sitä suositella.

Alitetaan valoon

Iltapäivän hämy

Yritimme myös päästä paikalliseen Hamamiin, mutta sekin oli buukattu. Kävimme viime vuonna Istanbulissa hamamissa ja se oli kyllä niin mahtava ja vaikuttava kokemus, että olisimme sen tahtoneet uusia. Kaupungissa on muutama kylpylä, mutta juuri tämä nimenomainen buukattu oli saanut parhaat arvosanat ja kävimme niitä toisia katsomassa ja tulimme siihen tulokseen, että emme halua pilata Istanbulin ihanaa muistoa jollakin onnettomalla kokemuksella. Jos tykkäät kylpeä ja haluat kokea sen Granadassa, niin paikat kannattaa varata ajoissa. Korjattiin asia kyllä Malagassa, joka olikin ihan miellyttävä kokemus, mutta ei se vetänyt vertoja Istanbulille. Mikä voisi olla parempi? Se on jo taivas.

Onni odottaa

Maustetta joka väriin

Flamencoa oli myöskin päästävä kokemaan, kuulemaan ja näkemään. Näihinkin paikkoihin on hyvä tehdä jo päivällä varaus. Ensimmäiseen kohteeseen emme saaneet lippuja edes päivällä, mutta onneksi hyviä paikkoja on useita. Olen nähnyt yhden show Barcelonassa ja muistan sen tulisuuden ja vaikuttavuuden. Tämä näkemäni oli jotenkin intiimimpi ja taiteellisempi. Varsinkin naisen osuus tuli iholle, ihana temperamentti! Paikan nimi on Casa del Arte Flamenco ja sinnekin kannattaa siis se lippu ostaa jo päivällä.

Casa del Arte

Lasten huone tämäkin

Syy siihen miksi halusimme Granadaan oli Unescon maailmanperintökohde Alhambran linnoitus. Onneksi olimme kaukaa viisaat ja olimme varanneet sinne liput hyvissä ajoin ( vink, vink.) Alhambra kruunasi kaupunkiloman ja se oli hyvin vaikuttava kohde. Se todellakin pitää itse nähdä. Kaupungista jäi kivat muistot ja se on ehdottomasti tutustumisen arvoinen kohde, jos Espanjassa haluaa matkailla. En tiedä, menisinkö sinne uudestaan, mutta siellä oli mahtava käydä. Alhambra oli niin vaikuttava ja kuvauksellinen kohde, että se vaatii oman postauksen. Jatketaan siitä.