Kuopijoon, Kuopijoon!

Myönnettäköön heti näin alkuun, että tässä postauksessa on kotiseuturakkautta ja siksi ehkäpä hieman puolueellinen. En tiedä, vuosi vuodelta Kuopio vain komistuu ja minun mielestä se on Suomen hienoin kaupunki.

Savolainen taivas. Viärä tahi kiero.

Kuopiossa kaikki on kaunista

Yksin mut ei yksinäinen

Taidetta Valkeisen Lammella

Käyn Kuopiossa kerran vuoteen kesällä. Okei, talven loskat jää välistä ja onko silloin mikään suomalainen kaupunki kaunis. Talvinen luonto kyllä, mutta loskaisen, harmaa ja pimeä kaupunki ei kauheesti paljon mieltä ylennä. Mut joo, ei ole tarkoitus mainostaa talvea vaan upeaa syntymä/kotikaupunkiani. Joka kerta käydessäni, löydän Kuopion uudelleen. Katson sitä aina uusin, avoimin silmin. Ja yllätyn. Joka kerta näen jotakin uutta minulle. Vaikka se voi olla vanhaa ja nähtyä, mutta nyt sitä katsoo uusin silmin.

Valkeisen puisto

Varjoja menneisyydestä

Laivat siellä huuteloo

Kvaak

Nyt asustelimme Kuopion Lahdella, siinä ihan Kallaveden ja Väinölänniemen äärellä. Aamuiset lenkit ja uinnit kävimme "Vänärillä" ja voiko enää kauniimpaa järvimaisemaa olla. Ja aivan keskustan tuntumassa. Itse asiassa Kuopissa kaikki on lähellä ja se viehättää minua. Onkohan siellä ollenkaan liikenneruuhkia, hmmm, hyvä kysymys.

Oksainen poika

Löydä minut

The Possu

Kuopion Tori, sen mittavan mullistuksen jälkeen, on herännyt uuteen kukoistukseensa. Virkeä ja viriili tori on ehdottomasti se paikka missä kannattaa käydä. Nauttia Hanna Partasen lihapiirakat tai munkit tai molemmat. Ostaa muikkukukko ja pällistellä muuten vain runsasta tarjontaa. Savolainen lupsakkuus tarttuu turistiin ja elämän kiireettömyys pysähdyttää nauttimaan.

Kympistä alas

Vanha duunipaikka

Siskoni mun

Tavakseni on tullut käydä lapsuuteni maisemissa Niiralassa. Tuttuja paikkoja muistoja täynnä. Valkeisen Lampi mykistää kauneudellaan ja hyvin hoidetuilla puistoalueillaan. Annan kymmenen pistettä kaupungille siitä, että sitä on jälleen rakennettu hyvällä maulla ja uusi kohtaa vanhan tyylikkäästi. Kaupunkiin on hauska ja helppo tutustua kävellen tai esim. pyöräillen. Keskustan vanhat puutalokorttelit ovat kokemisen arvoiset, menneen ajan tuulahdus.

Talo kaupungin

Velmies 

Tuasko ne kuvvoo

Kuopio ei ole jämähtänyt paikoilleen. Se on ilo huomata. Kivoja kohteita huru mykke, enkä niitä kaikkia ala tässä luettelemaan. Ne on jokaisen koettava ja löydettävä itse. Menkää ihmiset Kuopijoon, siellä on kaikki. Lukuisat hyvät ruokaravintolat, satama-alue, tuomiokirkon puisto, vänäri, tori, puijon torni, saaristo kaupunki ja mitä vielä. Kuopiossa viihtyisi pidempäänkin. Sanoinkin toverille, että kyllä voisin hyvin kuvitella itseni paluumuuttajaksi. Pikku prinssin sanoin: "On mentävä riittävän kaus, nähdäkseen lähelle." I love Kuopio.

Sahalahti Resort

Sahalahti Resort Puumalassa oli positiivinen yllätys. Kaukana takana ovat ajat jolloin suomalaiset majoituspaikat olivat mitä olivat. Sahalahti oli siisti, toiminnallinen ja kauniilla paikalla. Koko Puumala on tunnettu kauniista järvimaisemista ja matka taittuikin mukavasti ihaillen niitä. Juuri sellainen oivallinen kesälomakohde ja miks ei talvinenkin.

Opastein viitoitettu

Vanhasti uutta

Herkkänä

Yövyimme hotellin puolella Kalle "sviitissä." Huone oli siisti ja suht rauhallinen. Ikäihmiset aloittivat posmituksen heti auringon nousun jälkeen ja se valitettavasti kuului myös meidän huoneeseen. Mutta kuka sitä lomalla on nukkumaan tullut. Alueella vuokrattavana myös mökkejä ja campingalue.

Sahalahti koski

Se pyörii sittenkin

Sähköinen saunavuoro toimii miehille ja naisille päivittäin, mutta rantasaunan vuokraus omaan käyttöön on myös mahdollinen. Harmillisesti kaikki vuorot olivat illalle jo varattu, joten rantasauna jäi kokematta. Kävin kyllä paikalla ja se on juuri sellainen kuin suomalaisen rantasaunan tulee ollakin. Kaunis ja aivan rannassa. Hieman harmittelin saatavuutta. Korvasin saunan aamu ja -iltauinnilla.

Illallismaisema

Ateria

Illallistimme päärakennuksen ravintolassa, jonka isolta terassilta oli upea näkymät Saimaalle. Eipä siitä enää maisemat illalliselle parane. Ruoka oli hyvää lähiruokaa, palvelu pelasi ja ilta oli hyvin rattoisa. Hintaa illalliselle tuli lähes puolet vähemmän kuin pääkaupunkiseudun gurmeeloissa ja se aina ihmetyttää mistä täällä maksetaan. Ravintolan aamiainen oli myös erittäin hyvä. Tuoreet mustikat ja smoothiet pöydässä. Puuro oli erityisen maukasta ja taas kerran, lähellä tuotettua hyvää suomalaista ruokaa. Ten points.

Lähetäänkö kylille

Lukittuna

Illalla oli rantamakasiineilla jamit ja paikallinen bändi soittamassa. Meno oli enemmänkin rock ja olisinkin kaivannut kesäillan valssia ja muuta kotimaista, tunnelmaan sopivaa musiikkia. Ihmisiä oli kapasiteettiin pikkasen liikaa, baarissa tuhoton jono ja juomat jäi tilaamatta. Meno mukava ja varmasti paikan vierasvenesatama veti ihmisiä juhlailemaan.

Paikallinen ruumishuone

Maisema

Niin kuin olen todennut, ei kesällä kannata Suomesta mihinkään mennä. Meillä on upeita paikkoja, näkemistä ja kokemista riittää kaikille aisteille. Erityisen hienoa on huomata, että meilläkin aletaan panostaa matkailuun. Jos olet matkalla Suomessa, tässä oivallinen pysähdyspaikka, niin lepää sielu, että ruumis.

Kotimaan matkailua

Joka kesäinen suomiturnee on takana. Olen vähän sitä mieltä, että kesällä ei tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan tai tässä tapauksessa varmaankin järveä. On hienoa huomata, että meillä on upeita paikkoja, joita ei ole aikaisemmin kokenut. Kesällä on ihan parasta leikkiä turistia kotisuomessa.

Kasarmimme kirkko

Lempeä Lappeenrannassa

Mennyttä aikaa 

Joka kesäinen matkakohde on tietysti Kuopio. Tällä kertaa ei menty sitä normi reittä vaan valittiin itäisempi polku. Ja se kyllä kannatti. Ihan hävettää tunnustaa, mutta en ole tähän ikään mennessä koskaan käynyt Lappeenrannassa, enkä Imatralla. Ensimmäinen pysähdys oli tietty Lappeenrannassa ja siitä jatkettiin Imatran kautta, yöpyen Sahalahti Resortissa Puumalassa, suuntana siis Kuopio.

Ristitty

Lappeenrannan taidemuseo

Taidenäyttelyn satoa

Päivämme valkeni aurinkoisena ja ilmassa oli suurta matkan tuntua. Pidän tärkeänä, että menee, kokee ja näkee asioita. Ja se on aina niin antoisaa ja olkoonkin matka suuri tahi pieni, samanlainen kiva kutkutus on vatsanpohjassa.

Vety

Lasitaidetta Lappeenrannassa

Hauska näyttely myöskin 

Lappeenrannan torilla oli tietysti syötävä vedyt. Atomi on se, missä on sisällä kinkkua ja kananmunaa. Mulle vety riitti. Jokaisen kaupungin tori on sen sydän, ajattelen. Ja pyrinkin aina käymään paikallisella torilla, siinä on jotakin aitoa ja ollaan ytimessä.

Ylväästi Imatralla

Hotellin yksityiskohta

Kävimme myös tutustumassa Lappeenrannan linnoitukseen ja se oli hurmaava paikka ylhäällä kukkuloilla, jos nyt näin voisi sanoa. Näkymät sieltä alas kaupunkiin oli suomalaisen kauniit.  Alueella myös käsitöitä ja kaupungin taidemuseo ja erilaisia vaihtuvia näyttelyitä. Oli hauska käyskennellä paikalla, koska tuulahdus menneisyydestä oli aivan käsillä. Kahvila ja ravintolapalvelut löytyvät myös, joskin ne jäi meiltä väliin, sen verta vety vei tilaa ettei lisää enää mahtunut. Parin tunnin tutustumisen jälkeen matka jatkui Imatralle. Lappeenranta oli oikein positiivinen kesäkokemus, voin lämpimästi suositella.

Mikä onkaan riimun tarina

Hotellin eksynyt

Imatralla oli porukkaa kuin pipoa. Kuulu koski oli laskettelemassa ja padot avattiin kello kuus. Se on aina tapaus ja silloin pääsee ihastelemaan valtaisaa koskien kuohuntaa. Koski ei ole siis jatkuvasti saatavilla ja jos matka vie sinne päin kannattaa ehdottomasti katsoa laskuajat netistä. Me emme jääneet odottamaan, ihastelimme aluetta ja kosken uomaa, sekä Imatran Valtionhotellin upeaa arkkitehtuuria. Kiva, pikku pysähdys ja hotelli oli kyllä vaikuttava komeudessaan. Jostakin olen kuullut, että siellä kummittelee ihanasti. Näinkö jonkun häivähdys varjon hotellin yläikkunoissa, hui.

Imatran muotoja hotelilla

Kosken uoma vailla kuohuntaa

Illaksi saavuttiin majapaikkaamme Sahalahden Resorttiin Puumalassa. Juuri hyvä ajoitus, päivän ottivat retket, mutta olimme hyvissä ajoin perillä ja näin saimme nauttia Sahalahden ainutlaatuisista maisemista ja hyvästä ruuasta. Siitä ihan oma postauksensa.

Muurlan lasitehtaan myymälä

Viime viikolla olin opiskelemassa Muurlan opistolla ja illasta jäi sen varta aikaa, että piti tutustua kylän tarjontaan. Siinä aivan vieressä on Muurlan kuulu lasitehtaan myymälä. Hmmm, sitä jäin miettimään, että onko myös itse lasitehdas Muurlassa? Noh, asian tietysti voisi googlata, mutta jätän sen nyt tälleen lievästi auki, jos sallinette.

Erityisen kiitoksen myymälä ansaitsee siitä, että esillepano on selkeä ja kaunis. Minun astiakiintiö on täynnä, mutta täytyy myöntää, että oli viittä vaille etten sortunut ostoksiin. Niin oli houkuttelevasti tuotteet esillä.  Itseasiassa valikoimissa oli paljon sellaista joita olisin voinut itselle kuvitella. Minä olen heikkona astioihin ja niitä on jokunen kipale tullut elämän aikana hankittua.

Erityisen ihastuneena, riemusta kiljahtelin shamppanjalasien äärellä. Niiden jaloissa oli blingblingiä ja voin vain kuvitella, kuinka ne kilpaa kimaltaisivat illan emännän kanssa, tarjoillessa vieraille juhlaa. Hirveen kiva idea.

Ihan bisnesmielessä kiinnitin myös huomion printtikuvalla varustettuihin juomalaseihin. Lemon Decon kuosia voisi laajentaa myös astioihin. Lasit, tarjottimet jne. samoilla kuoseilla kuin tekstiilit. Saatavilla olisi niin kuin kokonainen tuoteperhe. Ei hullumpi idea.

Tarjolla ja esillä myös kodintekstiilejä ja ne muistoja menneisyydestä olevat peltimukit. Ne olikin näyttäviä kokonaisuuksia ja värimaailma on raikas ja tuotu tähän päivään. Muistelisin, että silloin joskus, niitä oli tarjolla vain punaisina, vai oliko myös sininen, en nyt jaksa muistaa. Mielessä jo kävi, että uusitaan kaikki mökin kupit ja ostan näitä tilalle. Talouspoliittinen este tuli mielihalun tielle ja kynsin hampain, piti ajatus kuitenkin hyljätä.

Kesälomareissulla tai ihan muuten vaan, kannattaa myymälässä piipahtaa. Ohessa myös hyvä kahvila, jossa tarjolla lounasta ja a`la cartea. Kiva pieni reissu sinne ja Muurlan maisemiin. Kaunista on kesäsuomessa ajella ja ihastella. Suosittelen.