Tampereelta Moro!

Kiva Tampereen reissu takana. Aina ei tarvitse mennä kaus pois tunteakseen olevansa matkoilla ja turisti. Sitä todisti myös se, että onnistuimme aidosti olemaan tollot turistit ja ajamaan yksisuuntaista väärään suuntaan. Se on turisimia parhaimmillaan. Manse on liikenteellisesti aika sekava kaupunki, paljon yksisuuntaisia katuja ja tällä hetkellä myös häiritseviä tietöitä. Mutta hyvin selvittiin ja hengissä ollaan.

Softisti Näsinneulaa

Pyynikin tornissa paistaa

Se on se

Huipulla fudaa

Olin saanut hyvät ohjeistukset missä syödä, mitä nähdä. Tärkein syy reissulle oli kuitenkin
Sara Hildenin taidemuseossa menevä Ron Mueckin hyperrealistinen veistosnäyttely. Siitä teen ihan oman postauksen ja suosittelen sitä todella. Näyttely päättyy pian, mutta vielä kerkeät. Tampere on just kivan kokoinen kaupunki, iso pieni sellainen ja hyvin hallittavissa. Toki, auto helpottaa kohteissa käyntiä, mutta jos on oikein vihmerä selviää jalkaisinkin. Itse kaupunki on sellainen ruman kaunis. Valitettavasti vanhoja, kauniita rakennuksia on purettu ja niitä hirvittäviä, rumia elementtimöhkäleitä on noussut tilalle. Eikä tämä ole ainostaan Mansesterin ongelma, sitä näkee meillä valitettavan paljon vähän joka puolella.

Näsinneulan valot

Hissitaidetta

Olen patsas

Citimaisemaa

Lauantain ohjelmassa oli kaupunkihaahuilua. Se pitää sisällään  päämäärätöntä maleskelua citissä, tutustumista sen kaavaan ja arkkitektuuriin. Oli niin kylmästi tuulinen päivä, että Ukolle piti ostaa kunnon toppatakki. Kuka sitä kylmissään pystyy turistina vaeltaa. Ei kukaan. Mustamakkara oli yksi ehdoton makukohde, eikä se pettänyt tälläkään kertaa. Torilla käytiin ja nautittiin.

Komia on pytinki

Illan valoissa

Nysse tulee

Iltapäivästä piti meidän nauttiman maaliman kuulut Pyynikin näköalatornin munkkikahvit. Taivaallisen hyvää ja sen tiesi moni muukin. Aikamoinen väenpaljous tornin juurella olevassa pikkuruisessa, mutta hurmaavassa kahvilassa. Kahden euron pääsylipulla pääsit myös tornin huipulle. Aurinko lasketteli parhaillaan ja näkymät olivat kauniit, ja munkit voi nauttia myös siellä tornissa, jos kaffilan paikat ovat täytetty. Pieni kruisailu pyynikillä ja pispalassa kertoivat sen, että Tampere on ainutlaatuinen kohde ja luojalle kiitos, nämä hurmaavat kohteet on säilytetty jälkipolville. Hyvä hyvä.

Assan jengii

Varjoja paratiisissa

Taidetta hotellin aulassa

Hotelimme Scandic Station sijaitsi keskeisellä paikalla ja oli siisti, sekä toimiva yhden yön pysäkki. Sauna saa moitteita, kolmen pyllyn ahdas saunakokemus ei ollut mieltä ylentävä ja tuskin koskaan olen näin pikaisesti kylpeä rupsauttanut. Pieni lepohetki ennen illallista on ikäihmiselle suotava. Pirssi alle ja Näsineulaan nauttimaan hyvää ruokaa ja juomaa. Ruoka oli hyvää, palvelu moitteeton ja maisemat iltahämyssä tietenkin upeat. Tukevan tankkauksen jälkeen oli paikallaan rantautua jalkaisin keskustaan ja nähdä Tampere myös iltavalaistus hulinassaan. Tarkoituksena nauttia jälkiruokadrinksu Hotelli Tornin näköalabaarissa, taas kerran huipulla. Puolen tunnin mittava jono asetti esteen ja päädyimmekin vällyjen alle hotelliin. Kivasti toiminnallinen päivä ja uni maittoi.

Finlyson

Museossa on...

...kaikkea kivaa

Runsaan ja maittavan hotelliaamiaisen jälkeen turisti lähtee ajoissa tutustumaan pyhäiseen kaupunkiin. Suuntana Finlaysonin vanha tehdasalue ja se olikin hurmaava kohde. Kohdalle sattui pienet myyjäiset alueella ja työläismuseo. Siellä vierähti aika niin ettei huomannut, museo on hienosti toteutettu ja sen historia on erittäin mielenkiintoinen. Suosittelen lämpimästi. Siinä vieressä myös Tallipiha, kiva käsityöläiskohde ja jotenkin niin sopiva syksyyn. Alueella myös taidehalli ( jonka nimeä en nyt muista, ) upeita rakennuksia ja alueen atmosfääri oli käymisen arvoinen. Tuulahduksia menneiltä ajoilta.

Tästä lisää 

Pisteenä iin päällä oli edellä mainitsemani Ron Mueckin näyttely, siitä se oma postaus tulossa. Hyvästelimme Tampereen nauttimalla winksit Ravintola Hookissa Kehräsaaren upeissa maisemissa. Nämä kanaiset siivet ovat rantautuneet Tampereelle jäädäkseen ja sinällään hauska ilmiö. Nähdä Tampere, syödä mustaamakkaraa ja winksejä. Sitähän se lomailu on, nauttimista paikallisista herkuista ja nähtävyyksistä. Tällä kertaa jäi teatterit kokematta, mutta sehän on vain hyvä syy palataan uudelleen. Kiitos Manse, olet kiva citi.

Tertin Kartano

Käytiin kotimatkalla Tertin Kartanossa siinä Mikkelin kuppeessa. Niin satoja kertoja tästä ohiajaneena, täytyy tunnustaa, että tämä oli minulle ensimmäinen kerta kartanolla. Mutta ei varmasti viimeinen. En oikein tiedä, miksi en ole paikkaa aikaisemmin löytänyt.

Kauniita yksityiskohtia

Tertti on todella hurmaava, hienosti laitettu ja pidetty matkailijan virkistäytymiskeidas. Kartanon rakennukset ja pihapiiri ovat todella kauniit ja huomaa selvästi, että yksityiskohtia on mietitty ja rakkaudella laitettu. Kiinnitän juuri tämmöisiin asioihin huomiota matkoillani.

Herkkupuodin valaisin

Pihan parkkipaikat olivat aika täynnä ja ensin ajattelin, että hirvittävät ihmismassat tekevät pikaisesta pysähdyksestämme tunnin jonotuksen. Mutta ei, lounaskahvilan puolella oli todella herkullinen seisovapöytä tarjolla ja ruoka tuli siinä samassa. Näppärä ja hyvä palvelu pelasi kassalla, ja sait kuitenkin syödä hyvää, lähellä tuotettua kotimaista ruokaa. Nyt on vaan pakko verrata yleisesti matkalla käytettyä tankkauspaikkaa aabeeceetä. Siellähän ne vasta jonot ovat ja ruoka on sitä maistumatonta mössöä. Miks enää mennä moiseen, jos tarjolla on paljon parempaa?

Raikas

Kartanolla viihtyi pidempäänkin ja olisin mieluusti syönyt myös heidän kartanon ravintolassa, mutta se jäi ajan puutteen vuoksi seuraavaan kertaan. Mutta tarjolla siis kahvilassa kunnon lounas ja ah, ne kaikki ihanat leivonnaiset ja piirakat. Hinnat kohtuulliset ja vielä kerran korostan, että tavalliseksi lounaaksi ruoka oli todella hyvää. Varsinkin jälkkärinä tarjottu yrttisokerikakku, oih.

Sisustustavaraa

Alueelta löytyy myös herkkupuoti, joka oli todella kivasti ja harkiten laitettu. Kartanon omia herkkuja, Italiasta tuotettua tryffeliherkkua ( lähti mukaan pastaa, öljyä ja suolaa ) suosittelen. Jonkun verran sisutustavaraa ja kauniita astioita. Astuttuani sisälle vanhaan hevostalliin, ensimmäinen reaktioni oli Wauh! täältä on pakko ostaa jotakin. Niin oli houkuttelevasti ja kauniisti kaikki esille laitettu.

Vanhassa hevostallissa

Pihapiiristä löytyy myös muotishop. Sitä hieman ihmettelin, minusta se sovi tunnelmaan, mutta ymmärrän toki, että rouville tällainen voi olla kiva tutustumisen kohde kesälomareissulla. Samassa yhteydessä on myös retroshop, joka taas oli oikein kiva kohde ja sieltä mukaan lähti 6 kpl:tta lasisia alkupalalautasia, hintaan kuusi euroa. Ei paha. Valikoima ei ole suuren suuri ja olenkin sitä mieltä, että tätä osastoa voisi laajentaa ja näin tarjota turistille mahtavia "löytö" mahdollisuuksia.

Muotishop

Retroshop

Tertin Kartanosta tuli joka kesäinen käyntikohde. Kartanossa voi kuulemma myös yöpyä ja majoitus on tasokasta laatua. Miks ei, joku kerta voisi olla ihan yökylässäkin. Suosittelen kohtaamaan!

Kuopijoon, Kuopijoon!

Myönnettäköön heti näin alkuun, että tässä postauksessa on kotiseuturakkautta ja siksi ehkäpä hieman puolueellinen. En tiedä, vuosi vuodelta Kuopio vain komistuu ja minun mielestä se on Suomen hienoin kaupunki.

Savolainen taivas. Viärä tahi kiero.

Kuopiossa kaikki on kaunista

Yksin mut ei yksinäinen

Taidetta Valkeisen Lammella

Käyn Kuopiossa kerran vuoteen kesällä. Okei, talven loskat jää välistä ja onko silloin mikään suomalainen kaupunki kaunis. Talvinen luonto kyllä, mutta loskaisen, harmaa ja pimeä kaupunki ei kauheesti paljon mieltä ylennä. Mut joo, ei ole tarkoitus mainostaa talvea vaan upeaa syntymä/kotikaupunkiani. Joka kerta käydessäni, löydän Kuopion uudelleen. Katson sitä aina uusin, avoimin silmin. Ja yllätyn. Joka kerta näen jotakin uutta minulle. Vaikka se voi olla vanhaa ja nähtyä, mutta nyt sitä katsoo uusin silmin.

Valkeisen puisto

Varjoja menneisyydestä

Laivat siellä huuteloo

Kvaak

Nyt asustelimme Kuopion Lahdella, siinä ihan Kallaveden ja Väinölänniemen äärellä. Aamuiset lenkit ja uinnit kävimme "Vänärillä" ja voiko enää kauniimpaa järvimaisemaa olla. Ja aivan keskustan tuntumassa. Itse asiassa Kuopissa kaikki on lähellä ja se viehättää minua. Onkohan siellä ollenkaan liikenneruuhkia, hmmm, hyvä kysymys.

Oksainen poika

Löydä minut

The Possu

Kuopion Tori, sen mittavan mullistuksen jälkeen, on herännyt uuteen kukoistukseensa. Virkeä ja viriili tori on ehdottomasti se paikka missä kannattaa käydä. Nauttia Hanna Partasen lihapiirakat tai munkit tai molemmat. Ostaa muikkukukko ja pällistellä muuten vain runsasta tarjontaa. Savolainen lupsakkuus tarttuu turistiin ja elämän kiireettömyys pysähdyttää nauttimaan.

Kympistä alas

Vanha duunipaikka

Siskoni mun

Tavakseni on tullut käydä lapsuuteni maisemissa Niiralassa. Tuttuja paikkoja muistoja täynnä. Valkeisen Lampi mykistää kauneudellaan ja hyvin hoidetuilla puistoalueillaan. Annan kymmenen pistettä kaupungille siitä, että sitä on jälleen rakennettu hyvällä maulla ja uusi kohtaa vanhan tyylikkäästi. Kaupunkiin on hauska ja helppo tutustua kävellen tai esim. pyöräillen. Keskustan vanhat puutalokorttelit ovat kokemisen arvoiset, menneen ajan tuulahdus.

Talo kaupungin

Velmies 

Tuasko ne kuvvoo

Kuopio ei ole jämähtänyt paikoilleen. Se on ilo huomata. Kivoja kohteita huru mykke, enkä niitä kaikkia ala tässä luettelemaan. Ne on jokaisen koettava ja löydettävä itse. Menkää ihmiset Kuopijoon, siellä on kaikki. Lukuisat hyvät ruokaravintolat, satama-alue, tuomiokirkon puisto, vänäri, tori, puijon torni, saaristo kaupunki ja mitä vielä. Kuopiossa viihtyisi pidempäänkin. Sanoinkin toverille, että kyllä voisin hyvin kuvitella itseni paluumuuttajaksi. Pikku prinssin sanoin: "On mentävä riittävän kaus, nähdäkseen lähelle." I love Kuopio.

Sahalahti Resort

Sahalahti Resort Puumalassa oli positiivinen yllätys. Kaukana takana ovat ajat jolloin suomalaiset majoituspaikat olivat mitä olivat. Sahalahti oli siisti, toiminnallinen ja kauniilla paikalla. Koko Puumala on tunnettu kauniista järvimaisemista ja matka taittuikin mukavasti ihaillen niitä. Juuri sellainen oivallinen kesälomakohde ja miks ei talvinenkin.

Opastein viitoitettu

Vanhasti uutta

Herkkänä

Yövyimme hotellin puolella Kalle "sviitissä." Huone oli siisti ja suht rauhallinen. Ikäihmiset aloittivat posmituksen heti auringon nousun jälkeen ja se valitettavasti kuului myös meidän huoneeseen. Mutta kuka sitä lomalla on nukkumaan tullut. Alueella vuokrattavana myös mökkejä ja campingalue.

Sahalahti koski

Se pyörii sittenkin

Sähköinen saunavuoro toimii miehille ja naisille päivittäin, mutta rantasaunan vuokraus omaan käyttöön on myös mahdollinen. Harmillisesti kaikki vuorot olivat illalle jo varattu, joten rantasauna jäi kokematta. Kävin kyllä paikalla ja se on juuri sellainen kuin suomalaisen rantasaunan tulee ollakin. Kaunis ja aivan rannassa. Hieman harmittelin saatavuutta. Korvasin saunan aamu ja -iltauinnilla.

Illallismaisema

Ateria

Illallistimme päärakennuksen ravintolassa, jonka isolta terassilta oli upea näkymät Saimaalle. Eipä siitä enää maisemat illalliselle parane. Ruoka oli hyvää lähiruokaa, palvelu pelasi ja ilta oli hyvin rattoisa. Hintaa illalliselle tuli lähes puolet vähemmän kuin pääkaupunkiseudun gurmeeloissa ja se aina ihmetyttää mistä täällä maksetaan. Ravintolan aamiainen oli myös erittäin hyvä. Tuoreet mustikat ja smoothiet pöydässä. Puuro oli erityisen maukasta ja taas kerran, lähellä tuotettua hyvää suomalaista ruokaa. Ten points.

Lähetäänkö kylille

Lukittuna

Illalla oli rantamakasiineilla jamit ja paikallinen bändi soittamassa. Meno oli enemmänkin rock ja olisinkin kaivannut kesäillan valssia ja muuta kotimaista, tunnelmaan sopivaa musiikkia. Ihmisiä oli kapasiteettiin pikkasen liikaa, baarissa tuhoton jono ja juomat jäi tilaamatta. Meno mukava ja varmasti paikan vierasvenesatama veti ihmisiä juhlailemaan.

Paikallinen ruumishuone

Maisema

Niin kuin olen todennut, ei kesällä kannata Suomesta mihinkään mennä. Meillä on upeita paikkoja, näkemistä ja kokemista riittää kaikille aisteille. Erityisen hienoa on huomata, että meilläkin aletaan panostaa matkailuun. Jos olet matkalla Suomessa, tässä oivallinen pysähdyspaikka, niin lepää sielu, että ruumis.