23.6.2015

Uutta ja vanhaa

Olen rakastunut rouheaan! Mä en ole koskaan ollut kauheasti vanhan tavaran tai antiikin perään. Uutta, kiiltävää ja puhdasta pitää olla. Toki, sopivasti jotain elämän mukanaan tuomaa, mutta sellaisista kuluneista, kauhtuneista, likaisista ja rouheista en ole erityisesti pitänyt.

Löytö astiakaapiksi

Löytö esim kirjahyllyksi
Niin kuin ihminenkin muuttuu, vanhenee ja rapistuu, niin mielipiteet ja intohimon kohteet muuttuvat. Olen vallan ihastunut vanhan ja uuden yhdistämiseen. Ennen niin likaiset ja kuluneet pinnat ovat alkaneet näyttää silmissäni kauniille. Ajanpatina kertoo eletystä elämästä ja siinä on silmää ja sielua hivelevä pinta.

Löytö pöydäksi

Ei tästä ihan peilailla mutta näyttävä 
Varsinaiselle antiikille, rokokoolle ja biidermaijerille en lämpene vieläkään, mutta rouhea, kulunut, rosoinen saa sydämeni sykkimään. Näin loma-aikaan on erittäin antoisaa kierrellä maakuntien kirppareita sekä vanhantavaranmyymälöitä ja tehdä todellisia löytyjä. Ja mikä parasta, minulle aarre toisen roska, voi olla hinnaltaankin hävyttömän halpa.

Kaunis pöytä. Kuva netistä. 

Löytyi mökin varastosta. Lähteeks himaan syksyllä?
Tällaisen kuluneen sijoittelu vaatii tilaltakin jotain. Rouhean pinnan yhdistäminen vaatii rinnalleen  uutta ja puhdasta, näin vastakohdat toimivat parhaiten ja näin saadaan aikaiseksi mielenkiintoista ja uniikkia jälkeä.

Upeasti rouheaa. Kuva netistä.
Vanhoissa ja kuluneissa huonekaluissa on tärkeää, että niitä ei ole liikaa ja niiden ympärillä on tilaa hengittää. Jos täytät kodin pelkästään vanhoilla ja kuluneilla tavaroilla voi efekti äkkiä olla kaatopaikka. Sopivassa suhteessa uutta ja vanhaa, saadaan asujansa näköinen koti, intresantti ja lämminhenkinen.

Kuvien tavarat löytyi Billnäsin käsityö - ja antiikkiriihestä. 

2 kommenttia:

  1. Mun ihan sormet syyhyäis päästä kunnostamaan toi kaareva lipasto. Vaikka siinä kyllä rouheus häipyisi, koska haluaisin rapsutella maalit pois ja laittaa uutta ehompaa tilalle. Mutta muoto on hauska.

    Ja oikeassa olet siinä, että liika on liikaa. Ei nappais mullakaan kaatopaikka- tahi museotunnelma kotona. Pitää olla uutta ja suoraakin.

    Mun lemppari kuvissa on pöydällä oleva puuvati. Niitä voisin alkaa vaikka keräileen. Ja olen huomaamattani alkanutkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep. Ensireaktio oli mullakin, maalit veke ja uutta tilalle. Ei huono ajatus, mut toi rosoisuus viehättää myös silmää.

      Tykkään kyllä vanhasta, mutta en voisi kuvitella, että asuisin museossa. Kaiken sen sotkeminen on mielenkiintoisempaa.

      Hah, mä en edes huomannut puuvatia, mutta nyt kun sanoit, niin aika jees. Metsästän niitä sinulle ja ilmoon edukkaat löydöt.

      Poista

Kiva kun jätit jälkesi!