Keittiö ikävää

Neljä vuotta vanha keittiöni on kestänyt hyvin aikaa. Ai, miksikö tämmöisiä pohdiskelen? Ollaan parisuhteessa edetty sille tasolle, että saman katon alle muuttaminen on väistämätöntä. Sehän on tavallaan onnellinen asia, mutta minä olen sitä sorttimenttiä, joka kiintyy asuntoihinsa ja niistä luopuminen on vaikeaa. Tässä tapauksessa keittiöstä luopuminen saattaa tuottaa ikävän tunteita. Okei, ei ne kestä kuin hetken. Uusi ja ihmeellinen saa unohtamaan vanhan.

Vanha keittiö

Olen ollut suunnittelemaani keittiöön tyytyväinen. Erityisesti välitilan kirkas keltainen saa minut motivoituneeksi jokainen aamu. Sellainen herättävä piriste. Muistan kuinka mietin, että kuinkahan käy maalatun välitilan kanssa? Onko se vuoden jälkeen kirjavanaan pastakastiketta tai joulukinkun rasvaista lientä? Ei ole ollut ja pinta on yhä edelleen katseen kestävän puhdas. Helppo hoitoinenkin se on, pyyhkäisy rätillä riittää. Mietin myös, että mahdanko kyllästyä keltaiseen, mutta sitäkään en ole huomannut. Sujuvasti on yhteiselomme sujunut.

Kaikki läks lattia jäi

Ajattomuus tulee varmaan yksinkertaisuudesta. Valkoiset, tyyliltään linjakkaat pinnat kestävät hyvin aikaa. Erityisen ihastunut olen intergroituihin kodinkoneisiin ja säilytystilaan niin, että kaikki pienet keittiökoneet ovat kaapeissa ja laatikoissa. En tykkää, että pöydät ovat täynnä tavaraa. Silloin siivous sujuu näppärästi ja keittiö on helppo pitää puhtaana.

Rempan jälkeen, vasemmalla aamiaispöytäni

Muutettuani neljä vuotta sitten, vanha keittiö räjäytettiin atomeiksi ja lähdettiin puhtaalta pöydältä. Sehän on oivallisen herkullinen tilanne. Tekisinkö jotakin toisin? En varmaankaan. Olen ollut erityisen ihastunut induktiolieteen ( en enää vaihda, ) mustaan altaaseen ( joka on myös ollut helppo hoitaa, ) graniittilattiaan ( se oli ainut mikä jätettiin ) ja pöytätasoon piilotettuun pistorasiamoduuliin.

Keittiö on ollut mun näköinen ja sehän on kodin sydän. Erityisesti voin myös suositella, keittiön välitilan maalausta niille, jotka sitä miettii. Eikä siihen edes tarvita mitään lasia suojaksi. Kunhan maali on vedenkestävä ja pestävä ja muistaa pyyhkäistä ne pastasoosit samantien, eikä jätä pintaan lillumaan.

Uusi, nyt jo vanha

Induktioliesi ja musta allas sopii hyvin yhteen

Etsimme uutta kotia kuumeisesti. Ajatuksissani siintää jo uusi kyökki. Millainen, pitääkö rempata vai löytyykö oman oloinen? Tuskin ja toisaalta, taas kerran, remonttia tiedossa. Ne on aina hyvin kaksjakoisia asioita. Hermoja raastavaa, mutta samalla on mahtavaa päästä taas uuden kimppuun. Minä, joka en kauheasti puupinnoille lämpene, olen alkanut haaveilemaan puupintaisesta keittiöstä. Mitä tulee välitilaan, jotakin raffia vai kenties kuvaa. Huh, jotenkin tuntuu, että vaihtoehtoja on enemmän kuin neljä vuotta sitten. Vai onko vain niin, että tieto ja taito on lisääntynyt ja osaa haluta jotakin jännään ja uutta. Ans kattoo ny.